Johtamisen perusteet

Ensimmäisellä luentokerralla perehdyttiin kurssin peruskäsitteisiin ja esiteltiin erilaisia johtamisen teorioita. Aluksi kieltämättä epäilytti ajatus johtamisteorioista, ja mielessäni kävi ajatus siitä, että johtajuus tulee jotenkin luonnostaan sen suurempia murehtimatta. Näin varmasti onkin osalla ihmisistä, mutta johtajuutta pystyy varmasti aina hiomaan paremmaksi ja kehittämään eteenpäin omia johtamistaitojaan. Eri teorioiden tunteminen antaa varmasti paljon omien johtamistapojen kehittämiseen. Johtaminen on myös hyvin monimutkainen prosessi (käsittää aika monia asioita, käsitteen purku löytyy hieman alempana :) ), joten johtamisen opiskelu ei varmasti mene hukkaan.

Johtamisteorioita on erilaisia, osa niistä korostavaa tieteellistä lähestymistapaa johtamiseen, kun taas osa korostaa ihmisten ja ihmissuhteiden merkitystä. Nykyaikaiset johtamisopit perustuvat suurelta osiin tieteelliseen liikkeenjohtoon. Johtamismalleja on hyvin paljon, ja niissä on yhdistelty eri ominaisuuksia. Tämä on ihan hyvä lähestymistapa, sillä ääripäät eivät välttämättä aina toimi. Asioissa on aina monta puolta. Organisaation toiminnan tulee olla johdonmukaista, mutta ihmisten hyvinvointi ja yhdessä toimeentuleminen ovat avainasioita menestykseen. 

Johtamistyöstä tekee haastavaa ihmisten erilaisuus, johtajalla täytyy olla sosiaalista pelisilmää. Johtajan täytyy myös osata tehdä vaikeita ratkaisuja ja seisoa niiden takana. Johtajille asetetaan myös enemmän vastuuta (ja paineita). Johtaminen luonnehditaan oppikirjassamme ja luennoissa näin: ”Prosessi, jossa kommunikoidaan, koordinoidaan ja saadaan aikaan toimintaa organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi, samalla kun hallitaan suhteita osakkaiden, teknologioiden ja muiden artefaktien kanssa niin organisaation sisällä kuin muiden organisaatioidenkin kanssa.” (Clegg ym. 2008). Johtajan täytyy siis hallita monia asioita ja pitää langat käsissä. Johtajan olisikin hyvä olla järjestelmällinen. Tästä esimerkkinä se, että joillakin kursseilla huomasi oppimisen ja motivaation kärsivän, kun kurssin vetäjä on ollut epäjärjestelmällinen. 

Johtamisen vaativuus ja tehtävät riippuvat siitä, että minkä tason johtaja on. Luennoilla meille esiteltiin johtamisen eri tasot: suoritustason johto, keskijohto ja ylin johto. Mitä ylemmäs johtoportaassa mennään, sitä suurempia kokonaisuuksia johtajalla on vastuullaan. Myös tavoitteiden ja tehtävien aikajänne pitenee. Johtajien täytyy toimia tehokkaasti kohti päämääriään, ja tässä rationaalisuus astuu kuvaan. Rationaalisuus on tärkeä osa organisaation toimintaa, sillä pyritään tehostamaan toimintaa. Organisaation on hyvä pyrkiä tähän, mutta kuitenkin se olisi hyvä tehdä unohtamatta yksilöitä. 

                                           SENSEMAKING. Lähde: http://0823.se/?p=1175

Sensemaking on termi, joka ei ole tullut aikaisemmin vastaan. Sensemaking tarkoittaa asioiden tulkitsemista. Tulkitsemme koko ajan ympärillämme tapahtuvia ja tekemiämme asioita. Jokainen ihminen tulkitsee asioita omalla tavallaan, mikä saattaa toisinaan olla hankalaa. Organisaatioissa usein pyritäänkin siihen, että työntekijät tulkitsevat asioita yhdenmukaisesti. Tämä aiheuttaa varmasti joskus ongelmia ja ristiriitoja ihmisten välille – kumman tulkinta on oikea? Toisaalta erilaiset tai uudet tulkinnat asioista voivat tuoda myös hedelmällisiä ideoita tai uusia tapoja tehdä töitä. 

Sarin luennot

Sari Nieminen kertoi luennolla työstään ja johtamistyylistään. Hän on perehtynyt johtamisen tapoihin, ja seuraa aktiivisesti henkilöitä, jotka tietävät paljon johtamisesta. Sari korosti luennoillaan etenkin sitä, että johtajan täytyy kannustaa työntekijöitä löytämään oma potentiaalinsa ja luomaan uusia parempia ja tehokkaampia työskentelytapoja. Hän myös oli sen ajatuksen puolella, että ei pitäisi kangistua vanhaan ja kyseenalaistaa vanhoja toimintatapoja. 

Nämä ovat hyviä ajatuksia, mutta kaikissa organisaatioissa tämä ei onnistu. Esimerkiksi apteekissa sääntöjä ja normeja tulee paljon jo pelkästään laeista ja ohjeistuksista. Dokumentointi ja toimintaohjeet ovat hyvin tärkeitä. Ehkä Sarin ajatuksista apteekkiin voisi viedä sen, että toiminta pysyy ajan tasalla ja toimintaohjeita päivitettäisiin ahkerasti. Jatkuva muutos voi myös olla raskasta, mutta ehkä aikamme vaatii sitä, jotta organisaatiot olisivat kannattavia?