Ensimmäisellä luentokerralla perehdyttiin kurssin
peruskäsitteisiin ja esiteltiin erilaisia johtamisen teorioita. Aluksi
kieltämättä epäilytti ajatus johtamisteorioista, ja mielessäni kävi ajatus siitä,
että johtajuus tulee jotenkin luonnostaan sen suurempia murehtimatta. Näin varmasti onkin osalla ihmisistä, mutta johtajuutta pystyy varmasti aina hiomaan paremmaksi ja kehittämään eteenpäin omia johtamistaitojaan. Eri teorioiden tunteminen antaa varmasti paljon omien johtamistapojen kehittämiseen. Johtaminen on myös hyvin monimutkainen prosessi (käsittää aika monia asioita, käsitteen purku löytyy hieman alempana :) ), joten johtamisen opiskelu ei varmasti mene hukkaan.
Johtamisteorioita on erilaisia, osa niistä korostavaa tieteellistä lähestymistapaa johtamiseen, kun taas osa korostaa ihmisten ja ihmissuhteiden merkitystä. Nykyaikaiset johtamisopit perustuvat suurelta osiin tieteelliseen liikkeenjohtoon. Johtamismalleja on hyvin paljon, ja niissä on yhdistelty eri ominaisuuksia. Tämä on ihan hyvä lähestymistapa, sillä ääripäät eivät välttämättä aina toimi. Asioissa on aina monta puolta. Organisaation toiminnan tulee olla johdonmukaista, mutta ihmisten hyvinvointi ja yhdessä toimeentuleminen ovat avainasioita menestykseen.
Johtamistyöstä tekee haastavaa ihmisten
erilaisuus, johtajalla täytyy olla sosiaalista pelisilmää. Johtajan täytyy myös
osata tehdä vaikeita ratkaisuja ja seisoa niiden takana. Johtajille asetetaan
myös enemmän vastuuta (ja paineita). Johtaminen luonnehditaan
oppikirjassamme ja luennoissa näin: ”Prosessi, jossa kommunikoidaan, koordinoidaan ja saadaan aikaan toimintaa
organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi, samalla kun hallitaan suhteita
osakkaiden, teknologioiden ja muiden artefaktien kanssa niin organisaation
sisällä kuin muiden organisaatioidenkin kanssa.” (Clegg ym. 2008). Johtajan täytyy siis hallita monia
asioita ja pitää langat käsissä. Johtajan olisikin hyvä olla järjestelmällinen.
Tästä esimerkkinä se, että joillakin kursseilla huomasi oppimisen ja motivaation kärsivän, kun kurssin vetäjä on ollut epäjärjestelmällinen.
Johtamisen
vaativuus ja tehtävät riippuvat siitä, että minkä tason johtaja on. Luennoilla
meille esiteltiin johtamisen eri tasot: suoritustason johto, keskijohto ja ylin
johto. Mitä ylemmäs johtoportaassa mennään, sitä suurempia kokonaisuuksia
johtajalla on vastuullaan. Myös tavoitteiden ja tehtävien aikajänne pitenee. Johtajien täytyy toimia tehokkaasti kohti päämääriään, ja tässä rationaalisuus astuu kuvaan. Rationaalisuus
on tärkeä osa organisaation toimintaa, sillä pyritään tehostamaan
toimintaa. Organisaation on hyvä pyrkiä tähän, mutta kuitenkin se olisi hyvä tehdä unohtamatta
yksilöitä.
SENSEMAKING. Lähde: http://0823.se/?p=1175
Sensemaking
on termi, joka ei ole tullut aikaisemmin vastaan. Sensemaking tarkoittaa
asioiden tulkitsemista. Tulkitsemme koko ajan ympärillämme tapahtuvia ja
tekemiämme asioita. Jokainen ihminen tulkitsee asioita omalla tavallaan, mikä
saattaa toisinaan olla hankalaa. Organisaatioissa usein pyritäänkin siihen,
että työntekijät tulkitsevat asioita yhdenmukaisesti. Tämä aiheuttaa varmasti
joskus ongelmia ja ristiriitoja ihmisten välille – kumman tulkinta
on oikea? Toisaalta erilaiset tai uudet tulkinnat asioista voivat tuoda myös
hedelmällisiä ideoita tai uusia tapoja tehdä töitä.
Sarin luennot
Sari Nieminen kertoi luennolla työstään ja
johtamistyylistään. Hän on perehtynyt johtamisen tapoihin, ja seuraa
aktiivisesti henkilöitä, jotka tietävät paljon johtamisesta. Sari korosti luennoillaan etenkin
sitä, että johtajan täytyy kannustaa työntekijöitä löytämään oma potentiaalinsa
ja luomaan uusia parempia ja tehokkaampia työskentelytapoja. Hän myös oli sen
ajatuksen puolella, että ei pitäisi kangistua vanhaan ja kyseenalaistaa vanhoja
toimintatapoja.
Nämä ovat hyviä ajatuksia, mutta kaikissa organisaatioissa tämä
ei onnistu. Esimerkiksi apteekissa sääntöjä ja normeja tulee paljon jo pelkästään
laeista ja ohjeistuksista. Dokumentointi ja toimintaohjeet ovat hyvin tärkeitä.
Ehkä Sarin ajatuksista apteekkiin voisi viedä sen, että toiminta pysyy ajan
tasalla ja toimintaohjeita päivitettäisiin ahkerasti. Jatkuva muutos voi myös olla raskasta, mutta ehkä aikamme vaatii sitä, jotta
organisaatiot olisivat kannattavia?

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti